Minustako romantikko?

Olen huomannut, että vauvan tulon myötä olen itse pehmentynyt. Olen alkanut tykkäämään kaikista paljon hempeämmistä jutuista kuin aikaisemmin. Tämä alkoi ilmeneen jo odotusaikana, mutta on kokoaika vaan voimistunut. Voisin esimerkiksi ripustella sydämen mallisia koristeita jokapuolelle asuntoa! :D Ei oo ollut ennen yhtään mun tyylistäni. Taidan olla ihan myyty tälle pienelle pojalle.

Välillä olo on vähän samea kun valvotaan yötä myöden.

Selailin tänään nettikauppoja ja tuli ihan haikea kesäfiilis kun valikoima oli muuttunut kevät/kesävaatteisiin. Voi miten ootankaan kesää! Nyt sitä on ehkä jo lupa alkaa pikkuhiljaa fiilistelemään - vai onko sittenkin vielä vähän liian aikaista? Onhan sinne toukokuulle toki vielä kokonaiset neljä kuukautta. Odottavan aika on pitkä... mutta jos olisin markkinoiden uhri ja kuitenkin tilaisin jo muutaman kesävaatteen! ;)

Vauvan tahtiin

Täällä opetellaan uutta arkea. Kaikki tapahtuu vauvan rytmin mukaan ja siinä onkin uudistusta kerrakseen. Vauvan nukahtaessa pitää miettiä haluaako myös itse nukkua vai pitäisikö tehdä ruokaa, joitakin kotiaskareita, vai rentoutua omien puuhien parissa. Aikamoista tasapainottelua vielä kun mitään selkeitä rutiineja ei ole kerennyt kehittymään. Pieni vauva on kuitenkin siitä helppo, että se nukkuu leijonanosan ajasta. (Tämä ei tietenkään koske kaikkia vauvoja - yksilöitä kun ovat.) Muutaman viikon päästä tilanne voi tosin olla meilläkin jo täysin toinen. Toivotaan varovasti, että edes jonkinmoinen unirytmi säilyisi! :)

Koskaan aiemmin aika ei ole mennyt niin nopeasti kuin nyt. Tuntuu, että päivät vaan kiitää ohitse eikä oikein mitään ehdi tekemään. Mutta mistään hinnasta en vaihtaisi tätä elämänmuutosta pois. Vauvan tulo on parasta mitä minulle on tapahtunut. En olisi uskonut, että äitinä olo on näin hienoa! :) Eikä sitä varmasti voikaan tajuta ennen kun se oma lapsi oikeasti on siinä lähellä.

Rehellisesti sanoen ennen vauvan tuloa olin vähän huolissani, että loppuukohan mun oma elämäni täysin siihen paikkaan kun vauva tulee taloon, mutta tilanne onkin mennyt aivan päinvastoin - tämä se vasta on sitä elämää! Aikaansa ei voisi paremmin käyttää :)

H&M:n kokoelmista löytyy tosi söpöjä juttuja vauvoille - kannattaa käydä kurkkaamassa jos asia on ajankohtainen.

P.S. En ole käynyt ulkona viikkoon! Paitsi juossut noin viisi metriä sairaalasta autoon. Siellä on tainnut olla aika kovat pakkaset, mistä mulla ei totta puhuen ole mitään tietoa. Odotan innolla sitä, että päästään pojan ja Naumikoirasen kanssa ulos vaunujen kanssa. Siitä alkaakin sitten samalla kilojenkaristamisprojekti. Niitä kun on useita odottamassa häätöä tästä mun raskauden muokkaamasta vartalostani. Mitään hätää minulla ei asian kanssa ole, mutta huomaan jalkojen kipeytyvän vielä helposti ylimääräisen massan takia, joten eroon niistä ois kuitenkin päästävä. Onneksi imetyksenkin pitäisi vauhdittaa osaltaan kilojen karkumatkaa. Toivottavasti se pitää paikkaansa, sillä olen osittain laskenut projektin sen varaan!

P.P.S. Vielä ois muutama päivä tätä vuotta jäljellä. Onko teillä jo uudenvuoden lupauksia? Tajusin juuri, että itse en ole edes miettinyt asiaa. Ehkä se olisi tuo raskauskilojen karistaminen - kuulostaisiko se hyvältä? Minusta ainakin :)

Mukavaa loppuvuotta 2012!

Tonttuilua

Niinhän siinä sitten kävi, että lähtö sairaalaan takaisin tuli puolen yön maissa. Supistukset oli siinä vaiheessa jo niin kivuliaita, että oli parempi lähteä kotoota häiritsemästä naapureita. Polille saavuttaessa mut ohjattiinkin melkein samantien synnytyssaliin ja terve poikavauva syntyi 23.12. 9:26 :)

Huusin ja kiljuin niin, että varmaankin koko sairaala raikas, mutta lopputulos oli kyllä tuhannesti sen arvoinen. Mulla oli oikein mukavat kätilöt, jotka jaksoivat tsempata koko aika, vaikka oma usko synnytyksen etenemiseen välillä olikin koetuksella.

Aattopäivänä sairaalassa oli kuin olikin vauvoilla tonttulakit päässä! :)

Saatiin sairaalasta aivan ihanat onnensukat mukaan. Nämä on Sopimusvuoren Verstaan nuorien mielenterveyskuntoutujien tekemiä. Voi miten kaunis ajatus! Täältä löytyy pieni juttu aiheesta :)

Kyllä nämä päällä kelpaa köllötellä! :)

Nyt hipsin tästä jouluruokia syömään! Pääsin aloittamaan vasta eilen, joten en malta odottaa kaikkia ihania ruokalajeja. Mun yksi lemppari joka poikkeaa tavanomaisista jouluruuista - on jokiravun pyrstöt. Ne on aina ihan must jouluna. Mitäs tavallisista jouluruuista poikkeavia lemppareita teillä on?

Supistuksia

Täällä sitä kärvistellään supistusten kourissa. Kävin äsken polilla ja siellä arvioitiin, että tän päivän puolella ei vielä synnytetä, mutta että huomisen puolella sitten jo tapahtuisi. Onpas jännää! Oon kyllä niin skeptinen tän synnytyksen kanssa, että mulla on vähän sellainen asenne, ettei se kuitenkaan tuu tapahtuun ikinä...

Ostin tämmöisen pajukranssin. Pitäisi vaan vielä vaihtaa tuo nauha omaan sisustukseen sopivammaksi :)

Tavallaan ois kiva kun vauva ois sylissä jo jouluna, mutta se tarkoittaa sitä, että mun joulunvietto tapahtuu sitten sairaalassa. Kaikki merkit viittaa kuitenkin siihen, että näinhän tässä tulee käymään. Millaistakohan sairaalassa on jouluna? Onko teistä kukaan ollut? Ainakin oon kuullut, että vauvoille laitetaan aattona tonttulakit päähän - aika söpöä vai mitä? :)

En ole tänä jouluna hankkinut joulukuusta, niin joulupallot joutuvat vaan lepäilemään vadin päällä. Mutta käyhän se hätätapauksessa näinkin, eikö? Voi miten mulla on muuten ikävä sitä joulukuusen tuoksua! Se on mulle yksi todella tärkeä asia joulufiiliksessä. Ehkä sitten ensivuonna taas.

Jos en kerkeä tänne enää ennen maanantaita, niin

ihanaa joulua kaikille! :)

Mukavaa perjantaita!

Jippii! Pääsin tänään käymään kampaajalla. Tää oli aivan huippu juttu, sillä mun laskettu aikahan on jo tiistaina ja sitten ei tiiäkkään milloin on seuraava mahdollisuus. Mutta nyt voikin olla suht huoletta seuraavat kahdeksan viikkoa, jeij! :)

Naumikoiranen ei oikein arvosta tätä kuvaamista!

Mua vähän jännitti, että tuleeko se maailmanloppu, mutta onneks niin ei käynyt. En normaalisti usko mihkään höpöhöpöjuttuihin, mutta jotenkin tällä kertaa asia vähän mietitytti. Oon varmaan vähän herkässä tilassa tän raskauteni kanssa! Nyt voi taas keskittyä ootteleen vauvan tuloa rauhallisin mielin.

Naumi toivottelee kaikille lukijoille hyvää joulun odotusta!

Jos teillä on jotain toiveaiheita, niin jättäkää viestiä kommentteihin. Ois kiva saada ideoita sitäkin kautta :)

Turvotusta ja pientä piristystä!

Mulle on tässä viimeisen parin viikon aikana tullut turvotusta ihan järkyttävät määrät. En tunnista enää omia jalkojani kun ne on vaan semmoset muodottomat tukit. Tuntuu että ihokin kiristää ja kutiaa sen takia, että se on joutunut venymään ihan maksimirajoilleen.

Ostin tänään vihreää teetä, jos se laittais vähän noita nesteitä liikkeelle. Tosin eipä tähän raskausajan turvotukseen oikein taida olla mitään vippaskonsteja - mutta aina voi toivoa ja yrittää! :) Onneksi mieltä helpottaa se, että tän turvonneisuuden pitäs mennä aika pian synnytyksen jälkeen ohitse.

Tässä ostokseni. Maku on ihan kelpo ja tuo persikka-passiohedelmä tekee mukavan raikkaan säväyksen, mutta eihän tää tietty semmoiselle aidolle vihreälle teelle maistu juurikaan. Toimiikohan nää pussiversiot ees samalla tavalla?

Sitten piristysosioon!

Mun mielestä on kiva välillä hemmotella itseensä ja ostaa jotain vähän hömppää. Hömppä on usein semmosta mikä saattaa vähän ampua ylitse ja harvoin se on se kaikista käytännöllisin vaihtoehto. Oon vähän semmonen harakka, että kaikki kiiltävä kiinnostaa ja löysinkin ihanat strassikynsikkäät! 

Näillähän ei kauheesti talven pakkaselta suojauduta, mutta nätit ne on mielestäni! :D Ehkä tuonne saisi sujautettua ohuet nahkahanskat alle, niin saisi sormetkin piiloon tarvittaessa. Eikö turhamaisuus olekin välillä mukavaa? :)

Mitäs hömppäostoksia muut ovat tehneet viimeaikoina? Vai oonko ainoa joka sortuu tämmöisiin? :)

Maailman rumimmat kengät

Nyt tulee siis toivepostaus uusimmista kenkähankinnoistani! Mulla on sellainen ongelma, että kaikki kengät tuppaa olemaan enemmän tai vähemmän (suurimmaksi osaksi enemmän) korollisia. Matalia kenkiä mulla on ihan vaan muutamat, ja ne on kaikki yksiä lukuunottamatta kesämalleja. Ja nämä yhdet poikkeukset ovat sitten muutoin liukkaat pohjasta, vaikka muuten ovatkin lämpimät.

Nyt kun kiloja on tullut reippaasti lisää, niin mun jalat ei vaan enää kestä kauaa korollisia kenkiä. Hyvä kun jaksan ylipäänsä seistä jalkojeni varassa. Missiona oli siis löytää tasapohjaiset, lämpimät, mielellään varrelliset ja hyvin liukkailla pitoa antavat kengät. Nätti ulkonäkö olisi tietty ollut plussaa, mutta koska en löytänyt miellyttäviä, niin päätin sitten ostaa ne kaikista rumimmat ja halvimmat. Normaalissa mielentilassa en ikinä tekis tämmöistä investointia, mutta hormonihuuruissani oon ollut jopa tyytyväinen ostokseeni! :)

Kas tässä, saanko esitellä uudet ihanat talvisaapikkaani:

Mitä luulette, riittääkö pito? Nastat vaan puuttuu :)

Lämmin tekokarvavuori

Ja tässä sitten ihan kolmesta perspektiivistä koko kauneudessaan!

Mitäs mieltä ootte - kehtaisitteko te kävellä näillä ulkona? Mulle tulee vähän mieleen joku laskettelukeskus mihin nää vois ihan oikeesti sopia. Niissähän tuntuu olevan muutenkin kaikki mahdollisimman kreisi ja kasari muodissa - eli kaikki niin ruma, että ne ovat jopa sen takia cooleja. Mutta ymmärretäänkö kaupungissa rumien kenkien päälle? :)

Masukuvaus

Kävin tänään elämäni ensimmäistä kertaa kunnon studiokuvassa. Ajattelin, että kiva saada joku ihan kunnollinen muisto tästä mahasta. Oon aina onnistunut skippaan kaikki ylioppilas/valmistujaiskuvat sun muut, mutta nyt päätin aloittaa ammattikuvaukset paremman perhealbumin toivossa :)

Onhan näitä masukuvia tullut itsekin otettua, mutta onhan tää aika erilaista laatua ja jälkeä kuin ammattilaisen käsittelyssä.

Laitan tänne sitten jonkun kuvan kunhan saan lopulliset vedokset. Kuvia saa onneksi ostaa myös sähköisinä versioina, mutta ne ovat kyllä sen verran pieniä, että kovin paljon iloa niistä ei ole. Ajattelin kuitenkin hankkia myös ainakin yhden sellaisen, joten myöhemmin palaan asiaan täällä bloginkin puolella.

PS. Paras aika mahakuvaukselle olisi seitsemännen kuun kieppeillä tai noin kuukausi ennen laskettua aikaa. Itse olin aika viimetipassa, sillä omaan laskettuun aikaani on enää viikko. Se ei kuitenkaan haitannut, joten kuvaan voi mennä tämmöiset mattimyöhäisetkin niin kuin minä.

Naumertin joulupesu

Naumi on siitä onnellisessa asemassa oleva koira, että sitä ei pestä kuin muutama kerta vuodessa. Se harvoin sottaa itseään ja pesut lähinnä ajoittuu juhlapyhien siistiytymiseen. Tänään suoritettiin ns. joulupesu, ja sekös pientä koiraa harmitti.

En varmaan katso sinne päinkään!

Vähän känkkäränkkäilmeellä taivuttelun jälkeen.

Mökömökö.

Viuhahdus!

Tässä vähän loukkaantuneena.

Mutta nyt on koiruus taas puhtoinen! On se jännä miten se pesu on niin kamalaa. By the way! Meillä on muuten taas iki-ihana karvanlähtöaika. Ihan niinkun se vaan lähtis kaks kertaa vuodessa - sitä lähtee kyllä aina, mutta nyt vaan taas entistä enemmän. Aiemmasta postauksesta Koirankarvaspesiaali voi käydä tarkastamassa tilanteen, että kuinka paljon näistä pienistä veijareista sitä karvaa oikeen lähteekään. Furminaattori, imuri ja sini-tarrarullat ovat taas kovassa huudossa meidän taloudessa!

Auringonvalo

Talvessa mua harmittaa kaikista eniten valonpuute. Vaikka kuinka ois kylmä, niin se ei oo ollenkaan niin ankeeta kuin se, ettei aurinkoa näy kunnolla moneen viikkoon. Ja sitten tietenkin toinen harmituksen aihe on se, että edes jokseenkin valoisan ajan päivittäinen kesto on niin vähäinen, ettei siitä oikein kerkeä kunnolla nauttimaan. Huomaan ainakin itsessäni pimeyden aiheuttavan kroonista väsymystä talvisin. En ymmärrä miten kukaan voi selvitä totaalisesta kaamosajasta.

Ootan jo niitä maaliskuisia talvipäiviä kun aurinko taas paistelee!

Ja niin taitaa Naumikin odottaa.

Mitenkäs teillä, vaikuttaako auringonvalo mielialaan ja jaksamiseen? Millä keinoin piristätte talven pimeitä päiviä? Auttaako sellainen kirkasvalolamppu oikeasti? Niihin kirkasvalokuulokkeisiin en itse henkilökohtaisesti usko, mutta en ole niitä kyllä kokeillutkaan.

Mandariinit/satsumat/klementiinit

Jos saisin valita yhden ruokatarpeen millä pitäis elää, niin se ois varmaan mandariinit. Tai mitä näitä nyt on - satsumat, klementiinit ym. Ihan parhaita! Ja nyt on juuri oikea vuodenaika nauttia näistä. Onko muilla mandariinihimoa? Mulla on nyt sokeriarvot koholla raskauden takia ja sen vuoksi hedelmien syönti on rajoitettua, mutta silloin tällöin onneks saa muutaman nautiskella!

Stockmannilta löytyi mandariineja nätissä puisessa rasiassa.

Tällainen ois kiva vaikka viemisiksi. Ja hyviä on! :)

Tärkeintä on mun mielestä sopiva kirpeys, mehukkuus ja siemenettömyys. Mjam! Lapsena saatoin vetää näitä pari hedelmäpussillista tosta noin vaan.

Joululahjaostoksia

Jeeee! En oo ikinä suoriutunut jouluostoksista näin aikaisin. Oon aina se, joka hyppii paniikissa kaupasta toiseen vielä aatonaattona. Vanha koira voi näköjään oppia uusia temppuja ja olla kerrankin ajoissa! Hyvä minä :) Nyt oon kyllä niin tyytyväinen itseeni, että suosittelen muillekin viime tippaan jättäjille kokeilemaan vaihteluksi aikaista shoppailua. Pahimmat jouluruuhkatkin on nyt vältetty! Tää pitäis ehdottomasti muistaa ensivuonnakin.

Oikein kunnianhimoisena tavoitteena mulla ois nyt viikonlopun aikana saada vielä paketoitua kaikki lahjat ja tehtyä joulukortit valmiiksi. Osan korteista oon jo askarrellut, mutta muutama on vielä kesken. Ei pitäisi siis olla mahdoton tehtävä. Ensiviikosta lähtien voisi sitten rentoutua ja alkaa ansaitusti nauttimaan joulutunnelmasta :) Saa nähdä kauanko siitä ehtii nauttia, sillä lähtö sairaalaan voi tulla koska vaan. Toisaalta on myös mahdollista, että joulu ehditään viettämään vielä yhtä vahvistusta vähälukuisempana. Saas nähdä miten käy! :)

Kuvia shoppailureissusta en viitsi nyt laittaa, jotta en vahingossa paljasta kenellekään lahjojen sisältöä. Sen verran voin kertoa, että tänä vuonna pääteemana on ollut hemmottelu. Tällä valinnalla harvoin epäonnistuu, joten melkolailla varman päälle tuli pelattua :) Itse toivoisin lahjaksi lämpöisiä pörrösukkia. Mikään ei ole parempaa kuin saada nätit ja pehmoiset sukat jalkojen lämmikkeiksi! Niillä kelpaisi tepastella koko joulun aika - ja varmasti olisivat ahkerassa käytössä myös lopputalven ajan. Mitäs te toivotte joulupukilta? :)

Kukkuu!

Oon ehkä jopa maailman huonoin blogin kirjoittaja. Anteeksi! Välillä innostun ja sitten taas unohdan koko homman. Jos tietäisin, että täällä kävis ees joku lukemassa, niin sitten ehkä jaksaisinkin raapustella ahkerammin. Eli jos joku vahingossakin eksyy tänne, niin jättäkäähän kommenttia! :)

Mulla on tosi kiireinen syksy takana. Muutin uuteen asuntoon ja sitten oon sairastellut aika paljon. Nyt asustelen vielä huomattavan keskeneräisessä asunnossa ja oottelen uusia huonekaluja saapuvaksi ensivuoden puolella!! Mutta kyllä tää tästä. Kaikkeen tottuu ja hyvää kannattaa odottaa. Paljon on kuitenkin vielä ostettavaa ja etsittävää, mutta pikkuhiljaa hyvä tulee. Onneksi tulevalle vauvalle oon ehtinyt ostamaan kaikista kriittisimmät tarvikkeet. Ne oon tietysti priorisoinut ykköseksi. Voisin vaikka esitellä tarvikkeita tulevissa postauksissa ja kertoa miksi olen päätynyt juuri niihin.

Ei enää kauaa kun pitäisi alkaa tapahtumaan! :)

PS. Hyvää itsenäisyyspäivää! Ei sitä joka päivä osaa ajatella, kuinka hieno asia tää meidän oma Suomenmaamme on, ja että sen puolesta on jouduttu taistelemaan aikanaan. Kiitos veteraaneille ja muille asiaan vaikuttaneille!

PPS. Ihanaa kun on nyt jo lunta maassa ja kunnon pakkanen!

Ostoksia!

Oon kovasti yrittänyt olla hurahtamatta shoppailuun. Oli kuitenkin ihan pakko ostaa tämmöiset söpöt pienet tumput kun tulivat vastaan. Saas nähdä käykö tää shoppailun välttely päivä päivältä vaikeammaksi, mitäs luulette? :)

Pienet kätöset saa näistä suojansa.

23+0 Alakäyrän alapuolella mennään, mutta eiköhän me tästä aleta kohta ottaan käyriä kiinni!

Kaikki Tampereella asujat huomio! Pertti Palmrothin kenkiä on alennuksessa Hervannan kauppakeskus Duossa! Itse ostin kolmet saappaat, joista kahdet nimenomaan tätä raskautta varten. Ovat sitten hyvät ja pitävät kun on suunniteltu näitä meidän Suomen kelejä varten. Normaalihinta jokaisella parilla oli reipas parisataa ja nyt hinta oli 70e/pari. Ei paha?! :) Kannattaa käydä katsomassa jos tykkää Palmrotheista.

Palmrothin ostokseni :)

Vasemmalalla kahdet matalan koron saappaat ovat sen verran isoa kokoa, että jaloillani on hieman varaa turvota raskauden vuoksi. Muuten keskenään samat kengät, mutta toiset ovat kiiltonahkaa ja toiset nahkaa. Oikealla olevat mokkanahkakengät taas ovat samanlaiset kuin millaiset minulla on jo ennestään, mutta näiden vuori on ruskeaa lampaankarvaa kun vanhoissani se on mustaa. Karva on mahdollista kääntää myös näkyville. Mielestäni Palmrothin kengät ovat jalkaan hyviä ja niillä on helppo kävellä lumisella ja jäiselläkin kelillä. Harmi että näitä ei enää kohta saa!

Syksyisin terveisin Julia :)

Lohihampurilainen ja juokseva nakkimakkara

Nyt joutuu vähän mainostamaan. Ne, jotka pitävät lohesta eivätkä ole kokeilleet Tammelantorin lohihampparia, niin ehdottomasti suosittelen kokeilemaan. Sämpylöiden välissä on reilu annos kunnollista lohifilettä. Näiden lisäksi annokseen kuuluu salaattia ja omavalintainen kastike. Yksinkertaista, mutta todella hyvää ja terveellistäkin! :) Kannattaa käydä maistamassa. Harmi kun en tajunnut ottaa kuvaa kyseisestä annoksesta. Itse valitsen kastikemauksi curryn, mutta muitakin hyviä vaihtoehtoja on.

Sitten täytyy vielä kertoa uudesta suloisesta tuttavuudestani. Kaveripariskunnalleni oli tullut eilen aivan ihana karvainen perheenlisäys nimeltään Timon!

Hetki paikallaan (mutta vain pieni hetki) ;D

Timon on 4kk:n ikäinen karkeakarvainen mäyräkoira. Kovin oli sosiaalinen ja menevä tapaus. Siinä on erittäin kovatahtoinen, mutta äärimmäisen ihastuttava kaveri kasvatettavaksi.

Se kuka sanoi ettei onnea voi ostaa, unohti koiranpennut!

Oletteko samaa mieltä? :)

Huomenna sitten nokka kohti rentouttavaa mökkiviikonloppua! En malta odottaa, että pääsen hetkeksi tapaamaan ihmisiä ja näkemään muutakin kuin sänkyäni vastapäätä olevan seinän. Johan sitä tässä on viikonpäivät jo tuijotettu. Voitais mun mielestä sopia, että tää sairastelu oli nyt tälläkertaa tässä :)

Mukavaa viikonloppua!

Kynsilakka

Oon aikas laiska lakkaamaan kynsiäni, mutta niissä on silti aina pakko pitää lakkaa, koska muuten ne halkeilvat. Lakka auttaa pitämään kynnet edes jollain tasolla siedettävässä kunnossa.

Ennen olin vannoutunut Chanel -lakkojen käyttäjä. Ne kun tuntuivat helposti kestävän sen viikon verran nätisti kynsissä. Nyt olen löytänyt Gosh -merkkiset lakat ja täytyy sanoa, että ovat yhtä hyvälaatuisia elleivät jopa kestävämpiä! Värejäkin toki löytyy huomattavasti paremmin. Ja hintakin on neljäsosan verran.

086 Rose. Tässä uusi lempparivärini, helmeilevä läpikuultava

vaaleanpunainen. Mitäs pidätte?

Nyt syksyllä olisi toki kiva käyttää myös intensiivisempiä tummempia värejä. Pitääkin katsoa jos löytäisi jonkun kivan uuden syyslempparin. Minkä värisiä teidän suosikkilakkanne ovat?

Vielä huominen saikkua ja viikonloppuna olisi työkaverin järjestämät mökkibileet. Voi kun olisin silloin jo sen verran terve, että pääsisin mukaan! Pidättehän mulle paranemispeukkuja! :)

Itsetehty

Mun on ihan pakko hehkuttaa, että onnistuin! Yhden harjoitustossun tein ensiksi kun en osannut alkuun noita silmukoita, mutta täällä on hyvät ohjeet eri silmukoiden tekemiseen jos joku muukin innostuu. En ole koskaan aiemmin virkannut mitään konkreettista, joten suosittelen kokeilemaan jos yhtään mieli tekee! Jos minäkin onnistuin, niin sinäkin onnistut! :)

Tässä lopputulos. Ei nämä nyt mitkään maailman kauneimmat ole, mutta tunteella tehty! :)

Tekisi melkein mieli tehdä vielä toiset eri väriset. Itse tein nuo Novitan 100% villalangasta. Voisin tuota mallisivun alpakkalankaa vielä kokeilla kun löytäisin sitä jostakin. Jos jollakin on tiedossa ohjeita joihinkin muihin helppoihin virkkuutöihin, niin saa mielellään vinkata! Itse olen melko kärsimätön ja tällaiset pienikokoiset työt ovat sen vuoksi omaan mieleeni. Valmista kun pitäisi saada aina nyt heti pian!

Seuraavaksi haluaisin opetella sellaisia hienoja palmikoita, mutta en tiedä ovatko ne vähän liian haastavia vielä toistaiseksi... Täytyy varmaankin vähän googletella ja ottaa selvää :)

PS. Maraboun pähkinäsuklaata voi helposti syödä levyn kerrallaan.

Kipeenä

Mikään ei ole tylsempää kuin sairastaminen. Ja mitä tylsempää sairastaessa on, niin sen paremmin tietää menestyneensä sairastajana. Mun tekisi ainakin aina kauheesti mieli tehdä kaikkea, enkä malttais millään pysyä sängyssä. Jos ei muuta, niin sit käyn kokoaika keittämässä teetä tai mehua, että ois ees jotain tekemistä. Joku hyvä kirja ois varmasti loistava ratkaisu tähän tylsyyteen, mutta eihän sellaista tietenkään ole valmiina sairauden iskiessä. Miten te muut vietätte aikaanne sairaana?

Ajattelin käväistä tänään pikaisesti kaupassa hakemassa virkkuukoukun ja lankarullan ja kokeilla loihtia tämmöiset pienet tossut. Voi tosin olla, että toivottu lopputulos jää haaveeksi. Ainakaan vielä en ole ihan kärryillä noista ohjeista, mutta katsotaan jos netistä löytyy vielä tarkempaa apua erilaisten silmukoiden tekemiseen. Raportoin sitten, että miten kävi :)

Täällä ollaan taas!

Ajattelin nyt luovan tauon jälkeen alkaa uudelleen kirjoittelemaan tätä blogia. Elämä on mennyt aikalailla eteenpäin sitten viime postauksesta ja tuntuu siltä, että olisi kiva taas kirjoitella vähän niitä ja näitä niin arjesta kuin juhlasta - minun tapauksessani enemmän siitä arjesta.

Kuvasta tarkkaavaisimmat saattavat huomata pienen jännittävän yksityiskohdan!

(Muutakin siis kuin petaamattoman petini :) )

Mitenkäs muilla on syksy alkanut? Vai voiko jo sanoa, että on syksy? Ainakin illat ovat ihanan pimeitä ja tunnelmallisia. Itse tunnistan oman syysfiilikseni siitä, että tekisi mieli pukea lämmin ja paksu neuletakki päälle, sytyttää kynttilät palamaan ja nauttia vaan olemisesta. Lasi punaviiniä kruunaisi kokonaisuuden, mutta tänä syksynä täällä meillä jää viinit siemailematta.

Palataan siis pian!