Tässä matkan varrella mua on vähän huolestuttanut, että olen hyvistä kavereistani ensimmäinen, joka saa lapsen. Minulla ei ole mitään yhtenäistä isoa kaveriporukkaa, vaan kaverini eivät suurimmaksi osaksi tunne toisiaan kovin hyvin. Toki minulla on myös kavereita, joilla lapsia jo on, mutta he eivät kuulu niihin ydinkavereihini, keiden kanssa olen yhteyksissä lähes päivittäin. Mietinkin monta kertaa odotusaikana, että jäänköhän sitten ihan yksin kun saan lapsen. Onnekseni minulla on kuitenkin niin huippuja ystäviä, että he ovat jaksaneet käydä luonani useilla vierailuilla vaikka päiväni täyttyykin näistä vauvapuuhailuista. Mukavaa on myös se, että haikara on tulossa vierailulle tulevan vuoden aikana muutaman kaverinikin luo! Saamme siis vauvakavereita! En malta odottaa :)
Pienen pieni tarrautujani :)
Kävimme muuten toissapäivänä ensimmäisellä vaunulenkillä (20min) ja eilen olimme ensimmäistä kertaa kylvyssä. Vaunulenkille lähtiessä nukahdettiin heti liikkeelle lähtiessä ja kylpeminenkin onnistui ilman itkua, vaikka hämmentynyt ilme olikin lähes koko suorituksen ajan kasvoilla. Reipas pieni poikani :)
Tuntuu, että nämä päivät vaan valuu käsistä ja aika menee aivan turbovauhtia eteenpäin. Pitää siis yrittää muistaa nauttia jokaisesta pienestäkin hetkestä - sillä tätä menoa tämä vauvavaihe menee aivan liian pian ohitse.
PS. Kiitos vielä kaikille kavereille, sukulaisille ja työkavereille kaikista niistä lahjoista ja avustuksista mitä me ollaan saatu! Kyllä on mukavaa kun meitä on niin paljon muistettu, vaikka mitään sellaista en ole osannutkaan odottaa. Olette parhaita! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti